Tiistaina 3.9.2019 oli kauan kaivattu ja hartaasti
suunniteltu päivä: JYMY-hankkeen itäisen alueen koulutusjohdon tapaaminen. Niin
omasta organisaatiostani kuin Esedusta ja Samposta oli joukko muutosjohtamisen
ammattilaisia tapaamassa toisiaan Kotkan Datariinassa. Fasilitoijamme Tapu
Holttisen kanssa johdimme päivän yhteisen työskentelyn ja keskustelun
muutosjohtamiseen läheisesti liittyviin teemoihin, resilienssiin ja
itseohjautuvuuteen.
Tilaisuudessamme kurkistimme jokaisessa organisaatiossa
toteutetun Q-KULT -kyselyn tuloksiin. Tarkastellessamme kolmen organisaation
tuloksista ”timanttia”, joka kuvasi kaikkien vastaajien keskimääräistä arviota
organisaation nykytilasta ja unelmasta, ilmeni ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin
on merkitystä sillä, onko organisaatio osakeyhtiö vai koulutuskuntayhtymä.
Osakeyhtiön voidaan ajatella olevan ketterämpi toteuttamaan innovatiivisia
kokeiluja ja uudistuksia. Toiseksi organisaatioissa on tulosten mukaan yhteinen
unelma: kehittyä innovatiivisemmaksi ja enemmän sisäistä vuorovaikutusta
korostavaksi. Tuon unelman tavoittelu edellyttää jokaiselta toimijaltaan -
yksilöltä ja organisaatiolta - resilienssiä eli muutosjoustavuutta.
Ammatillisen koulutuksen reformi on massiivisesti testannut
ja kehittänyt organisaatioidemme reslilienssiä. Alun perin Hollingin esittämän
määritelmän mukaan resilienssi on systeemin kykyä sulauttaa itseensä muutosta
ja häiriöitä ilman, että toimintakyky kärsii.
Määritelmässä painottuu ajatus systeemin toiminnan ja rakenteen
pysyvyydestä: mitä heikompi systeemin resilienssi on, sitä vähemmän se kestää
häiriöitä. Reformi on tehnyt uudella tavalla näkyväksi sen, minkä
toiminnassamme ja rakenteissamme haluamme olevan pysyvää. Pysyvää on toiminnan
asiakasohjautuvuus ja jatkuva oppiminen. Tuo uusi pysyvä edellyttää asioista
uudella tavalla puhumista. Toistamalla sisällöltään samanlaisia keskusteluja
samoin tavoin ei ole mahdollista luoda muutosjoustavaa organisaatiota. Q-KULT
-työkalu on varsin toimiva, kun tavoittelemme verkostoissa yhdessä oppimista.
Samalla opimme puhumaan organisaatioiden kehittämisestä uudella tavalla.
Ymmärtääkseen muuttunutta tilannetta ja haasteitaan organisaatioissamme
on kehitetty uusia yhteisiä käsitteitä, uskomuksia, merkityksiä ja arvoja. Resilienssin
kehittyminen on näin kietoutunut keskusteluun muutoksista, tapahtumista ja
tulevaisuudesta. Erilaiset keskusteluista tehdyt tulkinnat ovat joko edistäneet
tai jopa estäneet resilienssin kehittymistä. Kyky keskustella ja kehittää
tulkintoja yhdessä on tärkeä ominaisuus organisaation kohdatessa
ennakoimattomia tilanteita, jotka edellyttävät uuden tiedon, ymmärryksen ja
toimintamallien rakentamista. Organisaation vuorovaikutusvalmiudet heijastuvat näin
joustavuuteen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.
Pyrkimyksessä kohti innovatiivisempaa ja
vuorovaikutteisempaa koulutusorganisaatiota on kehittämisen lähtökohta mielestäni
koko oppilaitosten itseorganisoituva oppiminen. Kehittäminen toteutuu
dialogissa, jossa pyritään vahvistamaan ja edistämään itseorganisoitumista.
Toimijoille luodaan mahdollisuuksia ajattelu- ja keskustelusuhteisiin, joiden
avulla voidaan yhdessä vastata haasteisiin. Erityisen tärkeätä dialogissa on
tutkia oman toiminnan luonnetta ja arvostaa onnistumisia. Keskeisiä kysymyksiä
tällöin ovat muun muassa:
·
Tiedämmekö, miksi ihmiset tulevat meillä töihin
joka päivä?
·
Milloin he suoriutuvat parhaiten ja sitoutuvat
organisaation menestykseen?
·
Miten voimme lisätä ihmisten kykyä ajatella ja
toimia innovatiivisesti?
·
Entä miten varmistumme siitä, että ihmiset,
joiden on kohdattava muutoksia, kykenevät muuttumaan nopeasti ja tehokkaasti?
Koulutusjohdon tapaamisen keskusteluissa sivusimmekin yllä
esitettyjä kysymyksiä. Jatkamme keskustelua tapaamisessamme 4.11.2019 Lappeenrannassa.
Näen koulutusjohdon verkostoitumisen oivalliseksi keinoksi paitsi oppia yhdessä
myös kehittää yksilöiden ja organisaatioiden resilienssiä.
-
Sari Leppänen, JYMY-hankkeen projektipäällikkö
Lähteet:
Nieminen, M., Talja, H., Heikkilä, J-P, Airola, M.,
Viitanen, K., Tuovinen, J. 2017. Muutosjoustavuus. Organisaation resilienssin
tukeminen. Teknologian Tutkimuskeskus VTT Osakeyhtiön julkaisu. Juvenes Print
Oy. Tampere.
Holttinen, T. Valmennusmateriaali 3.9.2019 koulutusjohdon
tapaamisessa Kotkassa
Lisätietoja kirjoittajasta
Aloitin Ekamissa 1.8.2019 JYMY-hankkeen
projektipäällikkönä. Taustaltani olen tuotantotalouden insinööri (amk), henkilöstön
kehittäjä ja ammattiopettaja. Kasvatustieteen opinnoissani suoritin
sivuaineopinnot työ- ja organisaatiopsykologiassa. Työssäni olen toiminut
pitkissä työsuhteissa paperin- ja kartongin jatkojalostusteollisuudessa sekä
julkisen sektorin talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti