Voiko hyväntekemistä johtaa?

Hyväntekeminen ryhmätöiden tuotoksena
koulutusjohdon tapaamisessa

Itäisen alueverkoston koulutusjohdon tapaamisessa 3.9. Kotkassa uppouduimme iltapäivällä keskusteluihin itseohjautuvuudesta. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta − siis kykyä johtaa itse itseään. Itseohjautuvuuden taustalla ajatellaan vaikuttavan ihmisten psykologiset tarpeet: autonomian, kyvykkyyden, yhteenkuuluvuuden ja hyväntekemisen tarpeet. Minkälaisia mahdollisuuksia ammattiopiston kontekstissa henkilöstöllä on tyydyttää hyväntekemisen tarvettaan ja miten tarpeen tyydyttymistä voimme johtamisella tukea?

Hyväntekeminen tarkoittaa Martelan ja Jarenkon (2017) mukaan kokemusta siitä, että omalla työllä on myönteinen vaikutus maailmaan. Organisaatioissa hyväntekemisen kokemus syntyy kolmea kanavaa pitkin:

• missio eli organisaation tuottama hyvä
• impakti eli oman työni kokonaisuudelle tuottama hyvä sekä
• auttaminen eli kokemus, että voin auttaa työtovereitani.

Missio ja impakti keskittyvät siihen, miten työ vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Voimme ajatella, että ammattiopistojen perustehtävä on hyväntekeminen. Aluekehityksessä olemme merkittävässä roolissa kantamassa yhteiskuntavastuuta yhdessä muiden seutumme toimijoiden kanssa. Toiminnallamme edistämme hyvinvointia niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteiskuntatasollakin. Tuotamme päivittäin kasvutarinoita, joista saavat iloita opiskelija itse, hänen lähipiirinsä ja koko Suomi. Tällainen merkityksellinen päämäärä toimii yhdistävänä tekijänä saaden henkilöstön puhaltamaan yhteen hiileen.

Auttaminen tarkoittaa kokemusta siitä, että minulla on organisaation sisällä myönteinen vaikutus toisiin ihmisiin. On hieno tunne nähdä, kuinka voin pienillä asioilla ilahduttaa työtovereitani tai auttaa kaveria parempiin suorituksiin. Nykyinen tiimipohjainen asiantuntijatyö tarjoaa monia mahdollisuuksia tuottaa onnistumisen tunteita oman tiimin jäsenille ja näin kokea olevansa myönteinen voima omassa organisaatiossaan. Kun tällainen myönteinen vaikutus toisiin ihmisiin yhdistyy yksilön kokemukseen siitä, että saa työssään henkilökohtaisellakin tasolla toteuttaa itseään, voi työ toimia vahvana elämän merkityksellisyyden lähteenä.

Hyväntekemisen johtaminen vaatii esimieheltä henkilökohtaista uskoa organisaation missioon. Jokainen esimies omassa toiminnassaan ilmentää tiettyä missiota tai tiettyjä päämääriä ja arvoja. Ja mitä esimies toiminnassaan ilmentää, on se, minkä alaiset kokevat organisaation todellisiksi arvoiksi riippumatta siitä, mitä intrassa oleviin dioihin on kirjoitettu. Yhteisön sisäistä hyväntekemistä voidaan vahvistaa myös tekemällä näkyväksi sitä hyvää, jota ihmiset toinen toiselleen tuottavat. Tähän auttaa kiittämisen kulttuuri, jossa tehdään kiittämisestä luontevaa. Siksi jokaisessa organisaatiossa kannattaa miettiä rakenteita, joissa kiittämiseen on olemassa toimivat kanavat. Lisäksi on tärkeätä, että se tärkein kanava - arjen kohtaamiset - suorastaan vilisee positiivista palautetta.

Koska viimeksi sinä kerroit työkaverille tai esimiehelle, kun hän on osin tietämättään auttanut sinua eteenpäin?

- Sari Leppänen

Lähteet:

Holttinen, T. Valmennusmateriaali 3.9.2019 koulutusjohdon tapaamisessa Kotkassa

Martela, F. & Jarenko, K. 2017. Draivi - voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Alma Talent. Helsinki.

Martela, F. 2017. Elämän tarkoitus – Haluatko luennon vai kelpaisiko yhden lauseen vastaus?

https://frankmartela.fi/tag/hyvantekeminen/