keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Huomioita viestinnästä - BM Mölnlycke Health Care Oy, Mikkeli







3.5.2019 Mikkeli, Mölnlycke Health Care Oy, haastateltavana henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone

Benchmarkingvierailu Mölnlyckellä Mikkelissä
Mölnlycke on ruotsalainen, kansainvälinen yritys (15 tehdasta eri maissa) ja viestintä eri yksiköiden välillä tapahtuu pääsääntöisesti englanniksi. Kussakin yksikössä on paikallinen johtoryhmä. He ovat ydinjohtajia päivittäisessä toiminnassa.

Miksi viestintää tarvitaan 
    • toimintaprosessit muuttuvat
    • työmenetelmien muutokset (uudet tavat toimia)
    • työvuoromuutokset
    • esimies/alaismuutokset
    • työturvallisuusohjeiden täsmentäminen
Työntekijäryhmät muodostuvat tiimeistä. Tiimien koko vaihtelee, pääsääntöisesti 15-40 henkilöä. Tiimit kokoontuvat tuotannossa kerran viikossa keskustellen asetettujen tuotantotavoitteiden toteutumisesta ja ajankohtaisista asioista.
 
Strategiataulut havainnollistavat
Apuna keskusteluissa käytetään käytävien seinillä olevia tunnuslukutauluja. Yhdellä taululla on muun muassa strategia, joka on kirjoitettu visiosta alkaen käytännön tasolle päivittäiseen toimintaan. Eräällä taululla on työturvallisuuskävelyt ja siihen liittyvät tekijät. HR- taulu kertoi esim. henkilöstöasioita eri tarkasteluvälein.
 
Osallistaminen
Vaikuttamistapoina ja viestinnän välineinä olivat tiimipalavereiden keskustelun lisäksi erilaiset kyselyt sähköisesti esim. kokemukset työaikamuodoista.
 
Strategiaprosessia työstettiin 14 työpajassa ja mukana oli n. 100 henkilöä eri tiimeissä. Yli 90 % henkilöstöstä koki, että on voinut vaikuttaa strategian sisältöön ja toteutukseen. Käytävällä oleva strategiataulu tuo esille strategian ydin asiat ja eri toimintojen seurannan. Jokaisen toimijan vaikuttamisen tavat tulevat esille.
 
Henkilöstö koetaan tärkeimpänä voimavarana. Tiimimallia on kehitetty ja se pilotoitiin v. 2018. Malli on nyt toiminnassa eri osastoilla ja huomioitava on, että sen toiminen vaatii johtamista. Esimiestyön muutos näkyy osaamisen kehittämisenä, ohjaamisena ja sparraamisena.
 
Keskustelu on tärkeää viestinnän näkökulmasta. Puhetta on pidetty hyvästä käyttäytymisestä työpaikalla, tunneilmaston kehittämisestä ja arjen johtamisen periaatteista. Esimiestyöstä n. 80 % on vuorovaikutusta.
 
Aitous, tunteet, keskustelu, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen
Seuraavat sanat nousivat keskusteluissamme esiin: keskustelu, aitous, tunteet, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Asioiden johtaminen on sama kuin ihmisten johtaminen. Yrityksessä on käytössä työyhteisösovittelu, joka osaltaan on ristiriita tilanteissa omien mielipiteiden ilmaisua ja toisten kuuntelua sekä arvostamista.
 
Tiedottamisen tavat koostettuna:

  • tiedotustilaisuudet tarvittaessa eri henkilöstöryhmille (infotapaamiset)
  • infotelkkarit
  • seinätaulut ja taulupalaverit (etenkin tuotantotiimit)
  • osastoittain on tiedotussuunnitelmat: yhdessä päätetty viestinnästä: kuka, mistä, miten, milloin?
  • tuotantoyksikön viestintäryhmä (viestintästrategia): viestinnän kehittämistoimenpiteet ja jalkauttaminen osastoille/ tiimeihin
  • tiimipalaverit
  • sähköiset välineet: intra, s-posti, skype, uutiskirje, Facebook, Instagram
  • kasvokkain: kahden keskiset keskustelut (jopa kerran viikossa tuotantopuolelle, toimistopuolella kerran kuussa)
     
    BM käynnillä koulutuspäälliköt Kirsi Malmstedt ja Eija-Riitta Ikonen





Tunnuslukutaulu Mölnlyckellä Mikkelissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti