Huomioita viestinnästä - BM reserviupseerikoulussa

7.6.2019 Reserviupseerikoulu Hamina, Reserviupseerikurssin johtaja Timo Hänninen

 

Huomioita viestinnästä reserviupseerikoulussa

 

Saako käskyttää?

Nuoret ovat sosiaalisesti lahjakkaita, mutta koulutuksessa on huomattu, että heillä on vaikeuksia antaa selkeitä ja lyhyitä käskyjä. Käskynantokulttuuri on kuitenkin perinteinen sotilastoimintatapa, joten käskynantoharjoituksia on otettu lisää. Myös ääntä on pakko käyttää, vaikka muutoin huutaminen ei olisikaan hyväksyttävää.

Benchmarkkaajan huomioita: Itse suosin lyhyitä ohjeita. Näin itse asia korostuu, eikä huku paljoon selittelyyn. Vältä kirjallisessa viestinnässä CAPS LOCK -toimintoa, se on kuin huutaisit naama punaisena viestin saajalle.

 

Reserviupseerikoulun viestintä muutoksessa

 

Reserviupseerikoulussa muutoksista viestittiin koko henkilöstölle kerralla ja asiantuntevat henkilöt kertoivat tulevasta muutoksesta. Henkilöstö jakaantui työryhmiin ja niissä alettiin pohtia toimintaa. Yksittäisen Ihmisen pitää muuttua ja samalla pitää tapahtua iso toimintakulttuurin muutos. 

Sähköpostijohtaminen ei toimi. Kaikki olennainen viestintä tulisi olla puhuttuna, vaikka joku toinen sitä jossain muualla valmistelisi.

 

Benchmarkkaajan huomioita: Sähköpostijohtamisessa on se hyvä puoli, että se on ajasta ja paikasta riippumatonta ja siitä jää kirjallinen jälki. Täytyy kuitenkin tarkasta miettiä, mitä asioita sähköpostilla voi johtaa. Tuo työryhmissä pohtiminen ja keskustelu heti viestinnän jälkeen vaikutti hyvältä. Heti päästään purkamaan muutoksen vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Muutoksen tekijä on keskeinen henkilö, joka itse tekee ja saa porukan sitoutumaan. Ei siis voida vaan käskeä tekemään tietyllä tavalla, vaan henkilö pitää saada itse se oivaltamaan hyväksi tavaksi toimia.

 

Teemapajat

Muutosta johdetaan myös teemapajoilla. Näillä teemapäivillä tietoa viedään eteen päin. Koko ketjussa pitää olla hyvä tiedonkulku.

Benchmarkkaajan huomioita: Esedussa henkilöstön kehittämispäivien pajoja voisi käyttää enemmän hyväksi muutoksen viestinnässä.

 

Ulkoinen viestintä:

Puolustusvoimien johto, pääesikunta, johtaa ulkoista viestintää.

                          Esedussa osakeyhtiön ulkoisen viestinnän hoitaa toimitusjohtaja.

Twitter ja Facebook ovat käytössä ulkoisessa viestinnässä. Näissä sosiaalisen median kanavissa viestitään asevelvollisuusviestintää. Halutaan näyttäytyä positiivisessa valossa, saattaa koulutuksen uudistaminen suuren yleisön tietoisuusteen. Viestinnällä haetaan myös tukea yleiselle asevelvollisuudelle. Toisaalta halutaan näyttää myös voimaa ja sitä, että suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on kunnossa. Tämän viestinnän kohderyhmää ovat myös ulkomaiset seuraajat, mahdollisesti sotilaalliset tahot.

Benchmarkkaajan huomioita: Esedussa on samoja foorumeita käytössä ja tarkoitus on myös positiivisen viestin välittäminen.

 

Sisäistä viestintää

johdetaan viikoittaisilla päällikköpalavereilla. Niissä käydään läpi laaditut viikko-ohjelmat.

Benchmarkkaajan huomioita: Esedussa opetuksen omat palaverit kerran kuukaudessa rehtorin johdolla. Mitä jos olisi useammin?

 

Mitä viestijä viestittää

Sovitun esittelyn päätteeksi totesimme kaikki yhdessä, että everstiluutnantti Hänninen ei missään vaiheessa saanut av-laitteita toimimaan. Kokeneena viestijänä hän ei antanut sen haitata esitystään. Itse asiassa Timo Hännisen sujuva kerronta ei kaivannut diaesitystä.

Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, miten hyvä viestijä toimii. Hän ei kertaakaan voivotellut laitteiden toimimattomuutta, vaan jatkoi kertomustaan ikään kuin mitään ei olisi vialla. Peukutamme!

Benchmarkkaajan huomioita: Me usein tippaamme aloittamaan heti valittamisen, jos näin käy. Siitä pyrittävä ehdottomasti pois!

Älä milloinkaan sorru siihen, että vähättelet valmistautumistasi, sillä samalla vähättelet kuulijoitasi.

BM-käynnillä koulutuspäälliköt Sari Paasonen sekä Pekka Orava